Pääkuva 2

Pääkuva 2

Pääkuva 1

Pääkuva 1

2.8.2016

Silkkimassukka on kotiutunut


Viikko sitten hyppäsimme Lontoon koneeseen määränpäänä hakea mopsityttö, Valora meidän perheeseen. Laskeuduttuamme Lontoon Heathrown lentokentälle, haimme Avisista vuokra-auton ja lähdimme ajamaan Norwichiin. Ajomatka kesti sinne noin kaksi ja puoli tuntia.


Passi, siru ja rokotukset tulee olla kunnossa, kun koira lähtee Englannin ulkopuolelle. Tullissa vilkaistiin passi, mutta enemmän he olivat kiinnostuneita koiralaukusta, jossa Valora matkusti. Minut vietiin Valoran kanssa erilliseen huoneeseen, jossa otin hänet syliini ja koirakassi vietiin erikseen läpitarkastukseen. Jännitin hieman lentoa, että miten Valora tulisi viihtymään kassissa, mutta sen suhteen ei ollut ongelmia. Se nukkui automatkan ja lentomatkan ihan sikeästi, välillä kyljellä, välillä selällään maaten, lähes päästämättä ääntäkään. Kiitos ja terveiset Finnairin ihanille lentoemännille, jotka ystävällisellä palvelulla tekivät lennostamme miellyttävän, sekä meno- että paluulennolla.

Valora Suomessa, ikä 9,5 viikkoa. Katselee sorsia, mutta ei niistä välitä

Ensimmäinen luu maistuu

Parina ensimmäisenä päivänä kotona, se ei malttanut nukkua päiväunia. Oli niin paljon tutkittavaa ja uutta, että se ei malttanut rauhoittua. Laitoimme sen välillä kassiin, jolla toimme sen Englannista ja sinne se nukahti helpoiten. Kasvattaja antoi meille mukaan peiton, jossa oli Valoran mamman tuoksuja ja laitoin sen kassiin, jotta se tuntisi itsensä turvalliseksi. Kun olimme lähdössä veneilemään, niin puin Valoralle liivit päälle. Niistä se ei tykännyt sitten yhtään. Sen neljä jalkaa muuttuivat makaroneiksi eli se suoraan sanottuna lysähti pelastusliivit päällä maahan. Nostin sen ylös ja taas sama juttu. Se ei kertakaikkiaan pysynyt jaloillaan liivit päällä. Meno näytti niin hurjalta, että otin ne pois ja päätin koittaa liiviä joku toinen päivä uudestaan. Opettelimme myös kaulapannan pitämistä kaulassa ja hihnassa kävelyä, joka sujui ihmeen hyvin. Muutama metri kerralla, sitten pysähdytään ja tuumataan ja taas jatketaan matkaa. Tarkoituksena on ostaa sille myös valjaat, ne ovat paremmat mopsin kaulalle, sanoi kasvattaja.


Valoralla on hyvin pehmoinen turkki, sen kaula ja massukka ovat vielä paljaita karvasta. Iho on kuin silkkiä ja massukka on ihanan pyöreä. Jos tiedät Helsingistä eläinlääkärin, joka ymmärtää mopsien ruumiinrakenteista ja terveydestä, niin laitathan minulle viestiä. Haluaisimme Valoralle oman eläinlääkärin, jossa olisi kiva käydä aina tarpeen vaatiessa.


Jos se sattuu nukahtamaan omaan koppaansa, niin se nyörii ja ryömii unissaan niin, että se meinaa tippua kopastaan. Se roikottaa mielellään päätänsä, myös sylissä nukkuessaan, joka näyttää aika hurjalta. Se vikisee ja murisee nukkuessaan ja tassut juoksevat unessa. Se haukkuu hiusharjoille, lattiaharjoille -ja mopeille sekä imurille. Valora on hyvin utelias ja varsin peloton. Pieni koiranpentu on kokenut ison elämänmuutoksen muutamassa päivässä. Se tuotiin Englannista Suomeen, se erotettiin sisaruksista ja äidistään, viisi innokasta ihmistä pyörii sen ympärillä, yhdeksän viikkoa se oli lähinnä pentuaitauksessa, nyt se kiertelee talossa ympäriinsä ja on irti ulkona..


Parin päivän jälkeen, kun se oli kotiutunut, niin uni rupesi maistumaan. Se touhuaa noin pari tuntia ja sitten se ottaa päiväunet. Iltaisin noin kahdeksan aikaan se väsähtää täysin. Se nukkuu kopassaan klo. 05.00 asti aamulla, sitten viemme sen ulos ja jatkamme unia noin kahdeksaan. Jos se itkee yöllä, niin jompi kumpi meistä menee sen viereen lattialle, se tulee iholle kiinni, rauhoittuu ja nukahtaa. Valora syö kolme kertaa päivässä ja ruokahetket ovat sille ilon hetkiä. Se syö kuivamuonaa eli nappuloita ja tuntee ruokapussin äänen, kun sen avaa. Se juoksee keittiöön ja sen häntä heiluu koko ajan kun se syö. Tarkoituksenamme ei ole antaa sille mitään muuta ruokaa kuin sen omaa ruokaa. En halua, että se rupeaa kerjäämään ruokaa kun me syömme. Sain tarpeeksi kerjäämisestä, joita edelliset koiramme harrastivat. Meidän vikahan se oli, kun ne kerjäämään opetimme ja samaa virhettä en halua tehdä Valoran kanssa. Haluamme kasvattaa sen hyvin, koska seuraavat 10-15 vuotta on raskasta ja hankalaa elämää kaikille, jos koira ei ole koulutettu. Valora vaikuttaa onneksi helposti oppivalta pakkaukselta.


Valora on hyvin ihmisrakas. Se seuraa meitä kaikkia viittä vuorotellen. Omassa pihassaan se on meidän lähettyvillä, eikä lähde kovinkaan pitkälle yksin seikkailemaan. Se kuuntelee tarkasti ääniä ja tuntee nimensä. Se tulee hyvin innokkaasti luokse, sen hännäntöpö heiluu hurjaa vauhtia, kun sitä kutsuu. Minä ja tyttäremme lepertelemme sille kuin vauvalle ja siitähän se tykkää. Koiranpennulle ei voi puhua tavallisella äänellä, eihän voi? Kun joku meistä tulee kotiin, niin ilolla ei ole rajoja, se pyörii tulijan ympärillä, heiluttaa häntää ja näyttää niin onnelliselta. Siitä näkee heti, kun se on väsynyt. Se rauhoittuu ja silmät menee puolitankoon. Silloin se on kaikista hellyyttävin:) Se nukkuu mielellään joko kyljellään tai selällään. Sohvalle Valora saa tulla, mutta ei sänkyyn ja jos mahdollista, niin se tulee hyvin lähelle kasvoja nukkumaan.

Utelias ja uninen

Tässä kassissa Valora on matkustanut maalla, ilmassa ja merellä. Se on vielä niin pieni, reilu kaksi kiloinen, joten se on kätevä laittaa kassiin, kun se nukahtaa sinne helposti ja ei tarvitse pelätä, että se katoaisi. Kävimme muutamissa Helsingin saariravintoloissa syömässä ja Valora nukkui rauhallisesti kassissa. Myös ajaessamme Vaasaan, se nukkui lähes viisi tuntia autossa putkeen. Olemme tyytyväisiä, kun se rauhoittuu ja nukahtaa autossa sekä veneessä. Ainakin vielä sen kanssa on helppo liikkua.

Meidän perheen rakkauspakkaus:)

Valora kokeilee rajojaan, se puree käsiä, vaatteita ja hiuksiani, jos saa siihen tilaisuuden. Olemme ostaneet sille paljon leluja ja luita, joita se syökin mielellään, jotta saamme sen huomion pois puremisesta. Se on reipas, eloisa, iloinen ja persoonallinen pentu. Olemme hyvin tyytyväisiä sen luonteeseen ja sydämemme on menetetty Valoralle. Meillä kaikilla on kännykät täynnä kuvia Valoran jokaisesta asennosta, ilmeestä ja tempuista, joita lähetämme ryhmäviesteinä toisillemme. Paljon pienestä kaksi kiloisesta pennusta on työtä ja huolta, mutta paljon iloa se on jo perheeseemme tuonut. Ei sitä tarvitse kuin vilkaista ja jo hymyilyttää.

14 kommenttia :

  1. Onnittelut uudesta perheenjäsenestä! Hän vaikuttaa olevan loistovalinta teille. Ja nimi on yhtä kaunis kuin pentukin.
    Mukavaa loppukesää Valoralle ja hänen perheelleen!
    t. Lea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Lea! Kiitos:) Valora on napakymppi ja vielä kun pikkuisen rauhoittuu ja lopettaa puremisen, niin loistoyksilö on! Kiitos, samoin sinulle mukavaa loppukesää, Kata

      Poista
  2. Oioi miten ihana koiravauva : ) Valora on päässyt hyvään kotiin. Kaikkea hyvää teille kaikille.

    Olet laittanut todella kivoja asupostauksia pitkin kesää. Jokaikisen luen useampaan kertaan, vaikka komennttia ei aina tule laitettuakaan. Tykkään tosi paljon. Kiitos että jaksat ja ehdit.
    kesäterkuin Outi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Outi! Voi kiitos ystävällisistä sanoistasi:) Kiva kun seuraat meitä ja tykkäät postauksista! Ihania kesäpäiviä toivottaa Kata

      Poista
  3. Miten päätitte hakea juuri Englannista pennun? Mistä aloitte katselemaan pentuja, eri vaihtoehtoja? On kyllä suloinen hauva, ja itsekin mietin josko ulkomailta löytyisi se täydellinen pentu itselleni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos viestistäsi. Olin nähnyt netissä joskus tiikerinvärisen mopsin ja se näytti minusta niin hienolta, että ajattelin että jos hankimme mopsin, niin haluan tiikerin. Mutta Suomesta näitä ei saa, koska viralliset mopsin värit ovat keltainen ja musta. Siksi Englannista, koska sieltä näitä tiikereitä saa, samoin Jenkeistä. Englannin mopsisivuilta löysimme Valoran, oli ollut 33 sek myynnissä kun mieheni bongasi sen! Nämä on sielläkin harvinaisia. Mukavaa viikonloppu, Kata

      Poista
  4. Voi apua miten söpö ja suloinen, olen suorastaan sanaton! <3 Me oltiin onnekkaita, kun Leo ei järsinyt pentuna mitään (eikä sitä siis erikseen mitenkään koulutettu, sitä ei vaan jostain syystä kiinnostanut pureskelu), eikä se ole koskaan tehnyt mitään tuhoa, ei pentuna eikä sen jälkeenkään. Toivotaan, ettei Valorakaan hoksaa sitä aloittaa:)

    Ihania pentuhetkiä teille uuden tulokkaan kanssa <3 Se aika menee niin hetkessä ohi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos:) Ihanaa, ettei pureskellut. Tämä tyttö kyllä sitä tekee, mutta onneksi menee ohi. Onhan pennut niin suloisia, mutta todellinen energiapakkaus on tämä kyllä, pisti meidän elämän hetkeksi sekaisin:) Viikonloppuja, Kata

      Poista
  5. Suloinen hauveli :) Minä haaveilen välillä omasta pikkukoirasta. Tyttärellä on iso ja lihaksikas pakkaus, mutta pienet koirat ovat mun juttu. Ja koon puolesta pitäisi olla sellinen että pystyy matkustamaan lentokoneessa matkustamon puolella.. Mopsi taitaa olla liian painava aikuisena? Mutta ihana on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marre ja kiitos viestistäsi. Pikkukoirat ovat helpompia, joka suhteessa. Mopsinartun paino on aikuisena 6-8 kg. Lentokoneen kabiiniin saa kassin kanssa painaa 8 kg eli menee rajoihin. Meillä on tarkoitus lennättää sitä Floridaan, aina kun olemme pidemmän aikaa siellä. Katsootaan nyt kuinka iso tytteli tästä tulee, pitää saada vaan ultrakevyt kassi, jos lähestyy 8 kg. Mukavaa vkl, Kata

      Poista
  6. Voi mikä ihana söpöyspakkaus <3 Onnea uudesta perheenjäsenestä ja kärsivällisyyttä kasvatukseen; meillä vipeltää tällä hetkellä tyttären pikku kisuli ja huusholli on hyrskynmyrskyn;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos viestistäsi:) sitä tarvitaan, on aikas vilkas tämä Valora. Mutta onneksi meitä on viisi, jotka hoitavat ja leikittävät sitä. Yksin vilkkaan pennun kanssa olisi raskasta. Aurinkoista viikonloppua, Kata

      Poista
  7. Voi ei mikä rakkauspakkaus <3
    Meillä Laku ei myöskään saa muuta kuin koiranruokaa. Tulee kyllä keittiön lähettyville kun ruokaa laitetaan, mutta ei kerjää ja esim. voileipä voi olla rauhassa keittiöntasolla vaikka saisikin sen sieltä helposti suuhunsa. Myöskään pöydän ääreen ei tule muiden ruokaillessa (tai yrittää, mutta tottelee kun sanotaan, että "omapaikka").
    Ihana kuva tuo missä vain pää pilkistää kassista ja tuo missä unet ovat vieneet lattialle saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos viestistä:) Onhan se todellinen rakkauspakkaus! osaa olla niin ihana ja herttainen, mutta riiviökin välillä:) On todella ihanaa kun ei kerjää eikä välitä ihmisten syömisistä! Kerjääminen on niin kurjaa. Tämä tapaus on todella persoonallinen ja asentoja on vaikika mitä. Teidän laku on niin ihana:) Mukavaa alkavaa viikkoa, Kata

      Poista

Kiitos kommentistasi! -Kata-

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...