Pääkuva 2

Pääkuva 2

Pääkuva 1

Pääkuva 1

20.3.2016

Perheen hius- ja ruokakriitikko

The Cock aamiainen eli tuorepuuro, jogurttia ja avokadoleipä, joka riittää kahdelle

Olen tarkka ruoasta ja mitä pistän suuhuni. Jopa rasittava, kuten mieheni asian välillä ilmaisee.
Minä en syö lihaa enkä kanaa, syön kalaa, mutta liha- ja kanatuotteita ei ole tullut syötyä reiluun kymmeneen vuoteen. Liha jäi pois huomaamatta ja kanakin pian heti sen jälkeen. Minulla ei ole mitään syytä, miksi en niitä syö, mutta enään niiden syönti on vaikeata aloittaa. Lapsille olen aina tehnyt liha- ja kanaruokia ja itselleni samaa ruokaa, mutta ilman näitä eli se ei ole haitannut perheemme syömistä. En ole koskaan kotona tai vieraisilla tehnyt asiasta mitään numeroa, olen syönyt sitä mitä olen pystynyt. Ostin noin vuosi sitten broilerin rintafileitä, paistoin ne ja ajattelin, että nyt rupean syömään taas kanaa, koska niitä on niin helppo paistaa ja tehdä vain salaatti siihen viereen, mutta en pystynyt laittamaan kananpalaa suuhuni eli se kokeilu jäi siihen.
Välillä tuntuu siltä, että ruokailut ovat sitä samaa ja on vaikea keksiä mitä söisi, varsinkin iltaisin, kun tulee töistä kotiin. Tiedän, että kasvisruokia on vaikka millä mitalla, mutta minulla ei ole voimia kokata työpäivän päätteeksi. Siksi olenkin aina innoissani kokeilemaan kasvisruokaravintoloita ja  raakaruokaravintoloita jne kun siellä joku on tehnyt sen ruoan valmiiksi. Tyttären kanssa googlaamme aina uusia paikkoja ja mielipuuhaamme on käydä kokeilemassa erilaisia ruokia, hän on myös hyvin kasvispainotteinen ruoassaan ja lempipaikkojamme on raakaruokaravintolat- ja kahvilat.

Brasserie Kämp Caesarsalaatti 


Mieheni tapaa sanoa, että kasvoistani näkee heti, onko ruoka hyvää vai huonoa. Minusta on erittäin ikävää, kun menee syömään ravintolaan ja ruoka ei maistu. Kun syön, niin haluan ruoan olevan hyvää eli syön mielummin vähän hyvää ruokaa kuin paljon kehnoa ruokaa. Ruoan määrä ei ratkaise, vaan laatu. Annan herkästi palautetta tarjoilijalle ruoan laadusta. Kerron mikä oli huonoa ja kerron myös aina, jos ruoka on hyvää. Minua kutsutaankin meidän perheessä ruokakriitikoksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos palvelu tai tuote on huonoa, on siitä annettava palautetta suoraan ravintolalle, liikkeelle jne. eikä äänestettävä heti ensimmäisellä kerralla jaloilla. Miten he voisivat kehittyä ilman palautetta? kun tarjoilija hakee lautaset pois ja kysyy, maistuiko? voi siihen vastata, että omaan mieleeni ruoka oli liian raakaa, rasvaista, annoskoko oli pieni jne mitä sen nyt sitten olikaan eikä sanoa aina, kyllä kiitos, jos annos oli mielestäsi epätyydyttävä. Palautetta tulee antaa asiallisesti ja rakentavasti, se on tärkeää. Jotkut minun ystäväni sanovat, että eivät anna koskaan palautetta vaan äänestävät jaloilla, johon tapaan vastata, että miten ravintola/liike voi kehittyä, kun toimitaan noin.
Itse yrittäjänä toivon, että palautteet tulevat suoraan meille, liikkeelle. Kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, on niin monta tapaa hoitaa asioita, ihmiset kokevat tilanteita eri lailla, ihmisten silloinen mieliala vaikuttaa asiaan, ennakkoasenne ravintolaa/liikettä kohtaa, samoin sen henkilökuntaa kohtaa jne vaikuttaa asiaan. Tarjoilijalla/myyjällä olisi oltava "pelisilmää", miten kohdata ja kohdella kutakin asiakasta.

Juustomaan tarjottavat asiakasillassamme viime lauantaina


Minulta usein kysellään, mitä minä syön, jotta pysyn hoikkana. Minulla on tapana syödä kuin kello eli  syön päivisin hyvinkin samoina kellonaikoina. Pyrin syömään 3-4 tunnin välein ja suht terveellisesti.
Minulla on motto, että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella. Ruokavaliooni ei kuitenkaan kuulu pullat, sipsit, makeiset, suklaa, limsa kuin aniharvoin, ehkä muutaman kerran vuodessa. Mutta jäätelöä voisin syödä vaikka joka päivä ja kesällä, kun syön enemmän jäätelöä, niin pari kiloa tulee helposti painoa lisää.
Kun huomaan, että vaatteet rupeaa kiristämään ja vaaán lukemat kohoaa, niin otan itseäni niskasta kiinni ja palaan takaisin normaaliin ruokavaliooni. Mutta sen voin sanoa, että jos painon haluaa pitää kurissa, niin se vaatii ainakin itseltäni jatkuvaa tarkkailua, vaikkakaan en mässäile ja kävelen päivässä liikkeessä vähintäänkin 9 tuntia.


Cafe Kokko raakakakku

Kyllä meitä liikkeessä nauratti, kun eräs ihana asiakkaani sanoi minulle, että yksi kerta kun hän tuli liikkeeseen, niin hän mietti ja sanoikin Eijalle, että "oho, nyt on Rouva omistajakin lihonnut, nyt rupeaa häneenkin tarttumaan kilot". Mutta seuraavalla kerralla kun hän tuli taas, niin "Rouva omistaja olikin laihtunut takaisin". Minusta se oli niin hauska juttu, minun osaltani puhutaan max. kolmen kilon lihoamisesta tai laihtumisesta, mutta omassa vartalossani se näkyy heti. Pikkasen ihmettelen sitä, että aikuisen naisen hoikkuutta pidetään ihmeellisenä ja ollaan kiinnostuneita syömisestä ja elämäntavoista, kun taas mitään kyselyitä ei esitetä pyöreämmille ihmisille. Minultakin työterveydessä kysyttiin jo toista kertaa, onko minulla ollut anoreksiaa tai bulimiaa nuorempana, vaikkakin samaan hengenvetoon todetaan, että painoindeksini on loistava pituuteni ja ikääni nähden. Ei, minulla ei ole ollut, mutta olen aina ollut tarkka syömisistäni. Täytyykö olla jokin syy siihen, miksi on hoikka?

Brasserie&Bar Fondis Muotia&Brunssia

Muu urheilu on jäänyt tiukan työtahdin takia viimeisen vuoden aikana melkeinpä kokonaan, mikä harmittaa, mutta puhuin jo personal trainerille, kun tapasimme Häät- ja Muotia messuilla, että pian on aika ottaa itseä niskasta kiinni. On saatava lihasta ja nostettava kuntoa. Tiedän tasan tarkkaan, kuinka treenata, mutta motivaatio on hukassa ja siihen tarvitsen reippaan avun, joka tsemppaa tällä saralla eteenpäin. Minusta on tärkeää pitää itsestään huolta, koska olen päättänyt, että en aio itse aiheuttaa elämäntavoillani turhia sairauksia. Jos sairastun, niin se ei ainakaan ole siitä kiinni, että olen ruoan ja liikunnan kautta tehnyt huonoja valintoja. Mutta kukin taplaa tyylillään, kuten tapani on sanoa kaikista asioista.




Ennen näiden kuvien ottoa kävin kampaajalla tekemässä sen saman, mitä aina teen eli ottamassa raitoja. Minulla on maantienväriset hiukset, joissa jo muutama harmaakin pilkahtelee siellä seassa, jos suurentavalla peilillä katselee. Nyt oli vuorossa iso remontti eli hiuksiini laitettiin sekä vaaleita että maantienvärisiä raitoja. Silloin kun on vuorossa pieni remontti, hiuksiini laitetaan yhteensä noin 10 vaaleata raitaa ohimoille ja jakauksen kohdalle. Ajat menevät niin, että nyt oli iso remppa, n. 8 viikon päästä on pikku remppa ja sitten noin 5-6 viikon päästä on taas iso remppa. Näin hiukset ovat hyvin aina, en päästä niitä siihen pisteeseen, että ne ovat ihan järkyttävät eli näillä rempoilla hiukset pysyvät siisteinä jatkuvasti. Täytyy todeta, että sanonta "tukka hyvin, kaikki hyvin" pätee kyllä minuun, eikä se omena kauas ole puusta pudonnut, jos katsoo tyttäreni hiustouhuja. Sen jälkeen kun istuin kaksi vuotta sitten Mervin tuoliin, lopetimme juuren vaalentamisen ja päätimme antaa oman tyvivärin kasvaa ja ainoastaan raidottaa hiukset. Se päätös oli loistava ja kuten Mervi totesikin, hiukset ovat ihan erikuntoiset nykyään kuin kaksi vuotta sitten.

Iso kiitos hiuksistani kuuluu Merville, Jonna&Joonakseen, joka tekee aina parhaansa hiusteni kanssa, kuuntelee toivomukseni, on tarkka eikä väheksy niuhotuksiani hiusteni suhteen.
Mieheni ei ole enään pariin vuoteen kysynyt, kun tulen kampaajalta kotiin "uskaltaako sulle puhua mitään?"

5 kommenttia :

  1. Minunkin ruokavalioni on vanhemmiten muuttunut entistä enemmän kasvispainotteiseksi. Sen ja liikunnan avulla pysyn mitoissani enkä ole koskaan millään laihdutuskuurilla. No, joskus vähennän herkkujen määrää, jos vaatteet alkavat kiristää. Näin vanhemmiten (45-vuotiaana) omissa mitoissa pysyminen vaatii kyllä vähän enemmän huomiota kuin nuorempana. Tärkeintä on kuitenkin löytää sopiva tasapaino itsekurin ja armeliaisuuden välillä.

    Olisi kyllä suotavaa, että muiden ihmisten painoa ei kommentoitaisi lainkaan. En nimittäin pidä yhtään, jos minun (kokoa 36-38 käyttävän) sanotaan olevan laiha. Kyse ei ole siitä, olenko jonkun mielestä laiha vai en, vaan ylipäätään painon kommentointi katsotaan asialliseksi, vaikka siihen joskus tuntuu sisältyvän kateudensekaista ihailua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sara ja kiitos kommentistasi. Olet oikeassa, ei kukaan jatkuvasti jaksa niuhottaa, välillä on otettava rennommin ja kun ikää tulee lisää, on sitä armeliaampi itselleen. Keskitie on hyvä löytää ja itse pidän sitä hyvänä, että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella. Näin se on, hoikkien ihmisten painoa saa kommentoida, mutta ei isojen ihmisten. Minua ei kiinnosta mitä muut ihmiset painavat, jokainen tekee itse omat ruokavalintansa, mutta usein meitä naisia nämä paino- ja ruoka-asiat puhuttavat ja ollaan kiinnostuneita mitä hoikka ihminen syö pysyäkseen hoikkana. Aurinkoista kevättä sinulle!

      Poista
  2. Minun painoani kommentoi eräs tuttu näin " olet ihan luuranko!". Olipa se kivasti sanottu.., olisi tehnyt mieli sanoa takaisin kommentti hänen painostaan, mutta kotikasvatus esti..
    Minulla on onni siinä, etten liho helposti ja olen saman kokoinen kun nuorena, toki ehkä muoto muuttunut jollain lailla lasten saannin jälkeen.. Saan syödä aika huolettomasti ja herkutellakin, varmaan titysti lihoaisin, jos joka päivä pistelisin isot annokset ja herkut päälle, mutta ei tee mieli syödä ähkyksi. Syön pienemmät annokset nykyään, kuin mitä joskus 20-vuotta sitten ja liikuntaa harrastan jollain tavalla aina. Vaatteet ovat paras vaaka, jos puristaa niin voi elää vähän kevyemmin joskin aikaa ja taas on kiva olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marre ja kiitos kommentistasi. Huppista, olipas vahva kommentti tutultasi eikä kovinkaan korrekti. Ihminen, joka noin tokaisee, on varmastikin tyytymätön omaan olemukseensa. Olet onnekas, kun saat syödä ja nautiskella rauhassa:) Totta, vaatteista huomaa heti, onko tullut mässäiltyä. Mukavaa Pääsiäistä!

      Poista
  3. Hej! Finns det en åldersgräns för vissa kläder, tex korta kjolar? Eller kanske en viktgräns? Vad tycker du? mvh B-M

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! -Kata-

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...